Unen mestarit: ubulawu-juuret

Etelä-Afrikan xhosojen ja zulujen keskuudessa ubulawu kokoaa yhteen unen kasveja: enimmäkseen juuria, joskus varsia tai kuoria, joita vatkataan kylmässä vedessä kepillä, kunnes pintaan nousee valkoinen vaahto (Sobiecki, 2008, s. 336). Sanan arvellaan tulevan xhosan verbistä ukulawula, ”hallita”. Tietäjille ubulawu luo unen ylle ”valkoisen valon”, ukukhanya okumhlophe: unista tulee elävämpiä, ja ne pysyvät mielessä vielä herätessä (Hirst, 2005).

Se on tietäjien lääke, xhosojen amagqirha ja zulujen izangoma. Se kulkee heidän vihkimyksensä mukana, ja sillä hoidetaan intwaso, kutsumussairaus, jonka kautta esi-isät valitsevat tulevan tietäjän (Sobiecki, 2008; 2012). Nyuswa-zuluilla ne luokitellaan värin mukaan mustiin, punaisiin tai valkoisiin, ja aina edetään mustasta kohti valkoista (Ngubane, 1977, s. 109).

• Undlela Ziimlophe, Silene capensis (hyväksytty nimi: Silene undulata), juuri, jota kutsutaan nimellä ”African dream root”. Sen xhosankielinen nimi tarkoittaa ”valkoisia polkuja”. Noviisit juovat sitä vaahtona tyhjään vatsaan kolmena päivänä täysikuun aikaan vahvistaakseen unta (Hirst, 2005). Sobiecki liittää siihen esi-isien henkiin kytkeytyviä ”selkounia” (2008, s. 347).
• Uvuma Omhlope, Synaptolepis kirkii, valkoinen juuri: -mhlophe tarkoittaa ”valkoista”. Rituaalisena oksetusaineena ja kehon pesuna se auttaa tietäjiä ”näkemään” (Van Wyk & Gericke, 2000, Sobieckin mukaan, 2008). Sobiecki lukee sen niihin ubulawuihin, joita käytetään uneksimiseen (2012).
• Mukanya Kude, Vachellia xanthophloea, akaasia, jonka keltaisen kuoren näkee kaukaa: zuluksi umKhanyakude, ”kaukaa tuleva valo”. Meille Mukanya Kude on ubulawu, afrikkalaisten unikasvien suvun kasvi, ja se kuuluu pakettiin Silenen ja Uvuman rinnalla.
• Uqume, Hippobromus pauciflorus, transsin kasvi: ”tietäjä huuhtelee nenänsä vaahdolla ennen kuin vaipuu transsiin” (Watt & Breyer-Brandwijk, Sobieckin mukaan, 2008, s. 344). Sen kuori kuuluu xhosojen vihkimys-ubulawuun Silenen kanssa (Broster, 1981).
• Ubhubhubhu, Helinus integrifolius, ”soap plant”, saippuakasvi (Sobiecki, 2002). Pedi-tietäjät juovat sitä vihkimyksessä vahvistaakseen muistiaan ja terävöittääkseen katsettaan (Mönnig, 1967, Sobieckin mukaan, 2008).

Jopa lumme kuuluu joukkoon. Xhosoilla uzuba-kasvin juuri on ubulawu, liian kitkerä juotavaksi, ja se säästetään pesuun (Hirst, 2005). Zulutietäjät tuntevat kukan nimellä izibu: sitä myydään Johannesburgin toreilla esi-isiin liittyviä näkyjä varten (Sobiecki, 2008, s. 345).

Silene, Uvuma ja Mukanya yhdessä, tai kaikki viisi kasvia: Ubulawu-tutustumispaketti.

Meillä ubulawu otetaan vastaan 3–5 peräkkäisenä yönä. Hienoksi jauhettu juuri lepää kylmässä vedessä, ja sitten sitä vatkataan, kunnes nousee valkoinen vaahto: siellä haarukkapäisellä kepillä, jota kutsutaan nimellä ixhayi (Hirst, 2005), täällä vispilällä tai maidonvaahdottimella. Vaahto juodaan tyhjään vatsaan aamulla, tai illalla kaukana ateriasta, aikomus mielessä, joskus tarkka kysymys yötä varten.

Xhosa-vihittävä juo, kunnes oksentaa, ukugabha, ja peseytyy illalla vaahdolla (Lamla, 1975, Sobieckin mukaan, 2008); ”sothot syövät mieluummin vaahdon”, kertoo Sobiecki (2012, s. 219). Meillä vaahto juodaan, oksentamiseen asti menemättä.

Unipäiväkirja sängyn viereen, muutama sana herätessä. Uni tulee joskus jo ensimmäisenä yönä, joskus muutama päivä viimeisen vaahdon jälkeen, ja se voi jatkua viikkoja. Jokainen tuotesivu kertoo oman kasvinsa annoksen.

Undlela Ziimlophesta 31 arviota kertoo yöstä: 15 elävämpää unta, 7 selkeämpää muistoa, 6 selkounta ja 6 unennäkijää, jotka eivät huomanneet mitään. Uvumalla arvioita on 14, joista puolet puhuu merkityksellisistä unista, ja Mukanya Kudella 5.

Ubulawusta ei ole tehty yhtään kliinistä tutkimusta. Hirst näki itse ”hyvin eläviä unia”, ja mekanismi on hänelle yhä ”arvoitus” (Hirst, 2005). Sobiecki ei punaisen ja sitten valkoisen ubulawun kanssa nähnyt unia tavallista enempää: hän kuvaa rauhaa ja selkeyttä (2012, s. 220).

• Ubulawujen saponiinit tekevät vaahdon; suurina annoksina ne ärsyttävät ja oksettavat (Hirst, 1997, Sobieckin mukaan, 2008).
• Perinteen ulkopuoliset käyttäjät, jotka ottivat Sileneä tai Uvumaa kapseleina, perinteisiä annoksia suurempina määrinä ja rituaalin ulkopuolella, näkivät häiritseviä ja sekavia unia ja lopettivat (Sobiecki, 2012, s. 221). Perinteessä taas käytetään vaahtoa ja pieniä määriä.
• Rotilla Uqumen lehtiuutteen suuri annos viittasi mahdolliseen maksatoksisuuteen (Pendota et al., Assobin et al. mukaan, 2014).
• Raskaus ja imetys: käytöstä pidättäydytään. Jos käytät lääkitystä (masennuslääkkeet, ahdistuslääkkeet, unilääkkeet) tai sinulla on psykiatrinen häiriö: lääkärin arvio ennen mitään kasvia.

Xhosoilla vain joella vihitty tietäjä osaa tunnistaa Silenen, kerätä sen ja käyttää sitä; sitä ei koskaan löydä yrttikaupasta (Hirst, 2005). Vihkimys-ubulawujen reseptit pysyvät salassa niin ulkopuolisilta kuin vielä nuorilta vihityiltä (Sobiecki, 2012, s. 222). Kasvimme otetaan vastaan kotona, tämän elävän perinteen rinnalla, eikä yksikään paketeistamme esittäydy ”perinteisenä reseptinä”.

Kaikki unen kasvit yksi kerrallaan: opas selkounien kasveihin.